(Tämä kirjoitus julkaistiin alkujaan Imagen saitilla olleessa Pikseliparatiisi-blogissani 15. 6. 2016.)
Overwatch ei oikeastaan ole ollenkaan minun tyyliseni peli. Se on moninpeliräiskintä, ja perinteisesti olen niissä keskittynyt ottamaan turpaan. Hankin sen kuitenkin käsiini, koska yhtäkkiä koko oma nurkkani internetissä oli täynnä Overwatchia ja sen hahmoja.
Overwatchin tekijät ovat panostaneet siisteihin hahmoihin ja toimivaan moninpeliin. Peli ei varsinaisesti kerro hahmojensa tarinaa, vaan se pitää parsia kasaan oheismateriaalista. Lähestymistapa on tuttu erityisesti Street Fighterin ja Mortal Kombatin kaltaisista mätkintäpeleistä joiden värikkäät hahmot ovat tulleet pelaajille tutuiksi vaikka tarinan kanssa onkin ohutta.
Ideana on, että näemme vilauksia pelin värikkäästä ja hauskasta maailmasta. Kiinnostumme siellä asuvista hahmoista, ja alamme pohtia millaisia ne ovat luonnollisessa ympäristössään eli pelissä.
Tai näin ainakin minulle kävi.
En ole ainoa Overwatchin hahmoihin ihastunut. Peli oli ennen julkaisua betatestauksessa, ja siitä ilmestyi paljon promomateriaalia josta hahmojen olemus kävi ilmi. Niinpä fanimateriaalia ilmestyi poikkeuksellisen varhain, ja julkaisupäivänä netissä pyöri jo vaikka mitä.
Yksi netin lainalaisuuksista on, että pornoa tehdään kaikesta, mutta Overwatchin tapauksessa pornokuvia ja videoita ilmestyi poikkeuksellisen nopeasti ja paljon. Jopa siinä määrin, että Overwatchin tehnyt Blizzard-studio yritti ilmeisesti hillitä peliinsä liittyvän pornon leviämistä.
Kotakun Overwatch-pornoa käsittelevässä artikkelissa siteerataan nimimerkkiä Tsoni käyttävää pornomaakaria, joka sanoo tekevänsä pelistä 3D-pornoa koska hahmot ovat niin poikkeuksellisen ilmeikkäitä.
Samaan tapaan kuin Street Fighter, myöskään Overwatch ei kaihda kansallisia stereotypioita ja laveaa karrikointia tehdäkseen mieleenpainuvia hahmoja. Jos Street Fighterin vahva ja hidas jättiläinen oli venäläinen mies nimeltä Zangief, edustaa samaa klisettä nyt naisversiona hahmo nimeltä Zarya. Kumpikin ponnistaa Neuvostoliiton urheilijasankareihin liitetyistä mielikuvista. Kolmas esimerkki on Ryhmä X:n Kolossi.
Kenties lähimmäs pelaajaa pääsee hahmo nimeltä D.Va. Etelä-Korea on tunnettu Starcraftin ja muiden pelien ympärillä pyörivistä ammattilaisliigoista, joten kansallinen klise vaatii että Overwatchin etelä-korealainen hahmo on ammattipelaaja. Hän oli 16-vuotiaana maailman paras Starcraft-pelaaja (Starcraft on kätevästi saman studion peli kuin Overwatch), joka rekrytoitiin ehtaan The Last Starfighter -tyyliin ohjaamaan sotarobottihaarniskaa koska vain kokeneella videopelaajalla on siihen riittävän hyvät refleksit.
Imartelevaa, ainakin 16-vuotiaille joilla tosiaan on vielä ne refleksit.
Pelatessa suhde hahmoihin muuttuu. Videoilla, sarjakuvissa, cosplayssa ja fanitaiteessa nähdyt hahmot muuttuvat sarjaksi erikoiskykyjä ja ominaisuuksia, jotka on otettava haltuun jotta pelissä pärjää. Jotkut hahmoista on vaikeampia kuin toiset, ja kaikilla meistä on oma pelityylinsä. Niinpä pärjään tarkka-ampuja Widowmakerilla paremmin kuin jääefekteihin erikoistuneella Meillä, koska minulla on muista peleistä paljon kokemusta tarkka-ampujien pelaamisesta.
Nyt kun olen saanut Overwatchin käsiini ja päässyt pelaamaan sitä, elämäni on toki silkkaa autuutta. Ainoana pienenä miinuksena, kuolen edelleen koko ajan.
Overwatch ilmestyi PC:lle, PS4:lle ja Xbox Onelle 24.5.2016.